Ilta-Sanomat eli IS on Iltalehden kova kilpailija. Lehden kustantaa Sanoma Media Finland, joka kuuluu Sanoma-konserniin. Lukijamäärien osalta lehti on maamme suurin digitaalisesti julkaistava media. Jos haluat tietää lisää Ilta-Sanomista ja sen voittokulusta, kannattaa lukea tämä aiheeseen pureutuva artikkelimme, joka valottaa Ilta-Sanomien historiaa ja nykyhetken suosiota.
Ilta-Sanomien alkuvaiheet
Ilta-Sanomien perustamisvuosi oli 1932. Perustaminen tapahtui Mäntsälän kapinan aikaan ja sen yhteydessä. Tuolloin Helsingin Sanomien päätoimittajana toimi Eljas Erkko, jonka mielestä Mäntsälän kapinan suuruus oli sitä luokkaa, ettei sen uutisointiin enää riittänyt kaupungilla levitettävä sähkösanoma, vaan uutisointia varten tuli perustaa kokonaan uusi ja uudenlainen lehti. Alun perin IS:n tarkoituksena oli olla Helsingin Sanomien iltapainos. Tästä syystä sen sisältö vastasikin pitkään Helsingin Sanomien sisältöä. Molemmat lehdet toimivat myös edistyspuolueen kannattajina ja toivat esiin puolueen näkemyksiä.
Aluksi IS ilmestyi ainoastaan 6 päivää. Tämä tapahtui Mäntsälän kapinan aikana. Seuraava ilmestymisjakso oli 8-päiväinen ja ajoittui Los Angelesin olympialaisten aikaan. Säännöllisesti IS alkoi ilmestyä lokakuussa 1932, tarkemmin sanottuna 15.10.1932. Itsenäisesti se alkoi toimia vuonna 1949 ja irtonumerona se alkoi ilmestyä v. 1969. Aamupainoksia lehdestä ei enää ilmestynyt 90-luvun taitteen jälkeen. IS on julkaissut myös sarjakuvaliitettä vuosien 1986-1997 viikonloppunumeroiden keskiaukeamilla.
Suosio
Nykyisin IS ilmestyy 6 kertaa viikossa. Ainoastaan sunnuntaina IS ei ilmesty, mutta toisaalta lauantaina ilmestyvää lehteä myydään myös sunnuntaina ja siitä löytyy perinteisen lehden lisäksi Sunnuntai-liite. Keskiviikon lehdessä on perinteisen lehden lisäksi Ilta-Sanomat Tv-lehti, joka on maksullinen ja jota ei ole mahdollista ostaa, ellei osta myös päälehteä.
Arkisin ilmestyvä IS-irtonumero maksaa 1,80 € ja viikonvaihteessa ilmestyvän lehden irtonumero 2,90 €. Lisäksi IS julkaisee nykyään erilaisia historia-aiheisia erikoislehtiä, joita myydään päälehden ohessa. Näissä lehdissä on käsitelty esimerkiksi Mannerheim-ristin ritareita, jatkosotaa ja talvisotaa. Nämä lehdet tekevät IS:sta entistäkin monipuolisemman ja mielenkiintoisemman.
Keskilevikki IS:lla oli vuonna 2014 kaikkiaan 110 226 kappaletta. Viikonvaihteen osalta keskilevikki oli vieläkin suurempi, 134 464. Lukijoita IS onnistuu tavoittamaan noin 2 500 000 lukijan verran. Verkkopalvelu sen sijaan tavoittaa viikoittain noin 3,1 miljoonaa kävijää, kun tilannetta tarkastellaan vuoden 2015 viikon 4 osalta. Kyseisen viikon tilastojen mukaan se on myös maamme kaikista suosituin ja eniten kävijöitä keräävä verkkosivusto. Vuoden 1997 IS:n juhannuslehti on ollut lehden kaikista myydyin numero. Yhteensä sitä ostettiin 436 881 kappaleen verran.
Toisaalta IS on myös menettänyt lukijoita ja lukijoiden menetys on ollut nopeampaa kuin maakuntalehdillä tai Iltalehdellä. Vuoden 2010 tutkimuksessa IS menetti lukijoita kahden vuoden aikana 56 000 lukijan verran. Tämä koski IS:n painettua versiota. Vertailun vuoksi IS:n pahin kilpailija IL menetti lukijoita hieman vähemmän, 49 000 lukijaa.
Internetin suosio näkyy myös IS:n kohdalla, sillä v. 2019 lehden nettisivustoa luetaan reilusti enemmän kuin sen paperiversiota. Juuri hyvä ja helposti tavoitettava nettisisältö onkin yksi IS:n suuren suosion syistä, samoin lehden kepeä ja helposti luettava sisältö. Paperiversio on helppo ostaa, sillä lehtiä on saatavilla tavallisten markettien kassoilta, joista ne lähtevät helposti mukaan päivittäistavaraostoksilla olevien asiakkaiden ostosten seassa. IS:n herättelevät ja puhuttelevat otsikot ovat eräs syy, jonka vuoksi IS kerää niin paljon lukijoita. Toisaalta sensaatiohakuiset otsikot ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä ja osa lukijoista on jopa kokenut tulleensa harhaanjohdetuiksi näiden otsikoiden myötä.
IS pureutuu juuri sellaisiin teemoihin, jotka kiinnostavat nykylukijaa. Juuri nyt lehden otsikoissa ovat näkyneet esimerkiksi Maisa Torpan ja Jari-Matti Latvalan ero sekä Raisa Räisäsen edelleen ratkaisematta oleva katoamistapaus.