Etusivu
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Aineistoa seurapalstalle
Juttuvinkit
Pääkirjoitus
Toimitus
Ilmoitukset
Mediatiedot
Lehti
Palaute  
 
 
Etusivu Pääkirjoitus
 
 
 
Pääkirjoitus 12.9.2018

Yhdessä ruokahävikkiä vastaan

Tällä viikolla vietetään Ruokahävikkiviikkoa. Teemaviikko on aiheellinen, sillä turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi myös ympäristöä. Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, mikä olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

Suomalaisessa ruokaketjussa tuotetusta ruuasta 10-15 prosenttia eli huikeat 450 miljoonaa kiloa, menee hukkaan vuosittain. Kotitalouksien osuus roskiin menevästä ruuasta on jopa 160 miljoonaa kiloa ja ravintoloiden sekä joukkoruokailun osuus jopa 85 miljoonaa kiloa vuodessa. Maailmalaajuisesti jopa kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljoonaa tonnia heitetään vuosittain pois. Arvioiden mukaan tällä ruokamäärällä voisi ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Pelottava tilasto on myös se, joka kertoo, että kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä.

Jossakin päin maailmaa ruokahävikki on pääasiassa tahatonta, sillä se johtuu huonoista kuljetus- ja säilytyskalustosta. Esimerkiksi Suomessa ruokahävikki ei juurikaan ole tahatonta, vaan se johtuu enemmänkin ihmisten huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa, jota he eivät välttämättä ehdi valmistaa tai ruokaa tehdään niin paljon, että osa siitä päätyy roskiin. Jokainen suomalainen heittää vuosittain roskiin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin 100 000 keskivertoautoa.

Kotitaloudet heittävät useimmiten pois esimerkiksi leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita sekä tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta.

YK ja EU ovat asettaneet tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki reilussa kymmenessä vuodessa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös kuluttajien asenteiden muutosta. Helppo tapa aloittaa, on miettiä ennen kauppaan lähtöä, mitä syötävää esimerkiksi jääkaapista jo löytyy. Näin välttyy turhilta ostoksilta.

 

 

 



 
 
RAIJA ANTTILA
 
Elimäen Sanomat